Jääkiekkokirja 1964 - 1965

samaan suurempia kenttävuokria kuin aikaisemmin, olivat ne painavat aktit, jotka edesauUoivat myönteisen rakentamispäätöksen syntymistä, Jäähallista tulee varsin mittava laitos. Sen ulkomitat ovat 76 x 115 metriä ja kokonaistilavuus noin 125000 m a . Hallin korkeus pelikentän keskipisteestä kattokaapelei- hin on 19 metriä ja suurin ulkokorkeus maanpinnasta on 195 metriä. Varsinainen pelialue on noin kolme metriK varsinaista maanpintaa alempana. Tällä toi- menpiteellä on vältytty rakentamasta kalliita .~?rt~i~~ koja. Suuri yleisö saapuu halliin rakennuksen paadYlsta ja pääsee suoraan varsinaista halliosaa kiertävään ~,:a­ raan kävelytasoon, josta johtaa 16 aukkoa katsomolhm. Aukot ovat sisältä katsottuna katsomoiden puolivälissä. Ulko-ovia kävelytasolta on kaikkiaan yli 80 metrin le- veydeltä. Katsomotilaa on yhteensä noin 5 kilometriä. Hallin itäinen sivu muodostaa pääkatsomon, joka varustetaan

istuimin. Vastapäinen sivu samoinkuin molemmat paa- dyt ovat seisomapaikkakatsomoja. Yhteensä halliin voi- daan ottaa vastaan 10000 katsojaa. Pääkatsomon alla on urheilijain pukeutumis- ym. huoltotilat. Avaria puku- suojia on kaikkiaan 6 kappaletta ja niihin liittyvät suihkuhuoneet sekä erilliset pelivaatteiden kuivatushuo- neet. Hallin toimistotilat ovat kävelytason korkeudella. Rakenteellisesti ehkä mielenkiintoisin ratkaisu Jää- hallissa on sen kattorakennelma. Kaikkein alimmaksi ja suuren yleisön nähtäviin jää kattokaapeliverkosto. Kaapeleita asennetaan poikittaissuuntaan 80 sm:n välein ja pitkittäissuuntaan 160 sm:n välein. Kaapeliristikot lukitaan erikoislukoin, joita tulee yhteensä 4600 kpl. Kaapeleiden ja lukkojen yhteispaino on yli 50 tonnia. Varsinainen puurakenteinen katto lepää näiden kah- teen suuntaan jännitettyjen kaapeleiden varassa satu- lanmuotoisena. Puurakenteen päälle tulee vielä varsi- naiseksi vesieristykseksi kaksinkertainen huopakatto, joka käsitellään erikoismenetelmin, Vesikattoon asen- netaan myös sähköinen palohälytysverkosto. Rakennukset on suunnitellut arkkitehti Jaakko Täh- tinen Tampereelta, kattokonstruktiot laatinut tanskalai- nen suunnittelutoimisto Ostenfelt & Jonson Kööpen- haminasta sekä muut konstruktiot dipl.ins. Aimo Sal- linen ja Heimo Kakko Helsingistä. Valaistussuunnitel- mat ovat tunnetun maajoukkuekiekkoilijan ins. Kalle Havulinnan käsialaa. Valaistuksen teho kentän pin- nassa on n. 500--600 luxia.

ESIJÄNNITETTY BETONI AIMO SALLINEN Ky

Van~a, puh. 892325

I LMASTOI NTI LAITTEITA =CJ=~K~O;;;;:::;,"~"~~O~Y===== TAMPERE

SORASEULA OY TAMPERE Betonitehtaat: Kaleva, puh. 51 629 Lielahti, puh. 40 217

166

167