Jääkiekkokirja 1964 - 1965

1) Onko keskushyökkääjän pysyttävä keskikaistalla vai ei? Keskushyökkääjällä on enemmän liikkumatilaa kuin laitamiehellä. Laitamiesten on pysyttävä laidal- laan, mutta keskushyökkääjän ei ole hyökkäyksessä pakko pysyä kuvitellulla viivalla keskellä. Laitamiesten on aina pidettävä silmällä 'omaa' miestään, mutta kes- kushyökkääjä voi liikkua enemmän, koska tosiasiassa puolustajat pitävät keskikaistaa silmällä. Tämä ei silti merkitse sitä, että keskushyökkääjällä ei olisi lainkaan puolustustehtäviä, mutta hän voi silloin enemmän kuin laitamies kytätä omaa läpimurtautumismahdollisuut- taan. 2) Mikä on keskushyökkääjän asema pelissä? Keskushyökkääjän ei välttämättä tarvitse olla 'pelin tekijä' yksin eikä laitamiesten yksin maalinteki- jöitä. Tämähän tekee hyökkäykset kaavamaisiksi. 3) Pitääkö syöttöjen olla nopeita vai hitaita? - Riippuu siitä, pystyykö syötön vastaanottaja nap- paamaan nopean syötön vai ei. Mitä nopeampi syöttö, sitä helpommin pääsee irti 'päällystakista', mutta ei kannata antaa nopeita syöttöjä sellaiselle, joka ei niitä hallitse. Laitamiesten on myös opittava tämä syötön vaihtelu. Syötön laatu riippuu laitamiesten ja keskus- hyökkääjän keskinäisestä asemasta. Syöttö on ehdot- tomasti annettava juuri oikealla nopeudella eikä niin, että vastaanottajan on kiekko saadakseen hidastettava vauhtiaan jOlloin 'päällystakki' voi ehtiä väliin. 4) Onko hyökkääjän päästävä ainakin yhden miehen ohi ennen syöttöä? - En ole koskaan ajatellutkaan tuollaista. Kiekko

on saatava eteenpäin kanssapelaajalle nopeasti riippu- matta siitä onko yhden miehen ohi päästy vai ei. 5) Mitä teet itsepintaiselle 'päällystakiIle'? Keskusmiehelle ei tämä ole niin suuri pulma kuin laitamiehelle, mutta jos on, suosittelen mailakikkoja ja äkkipyrähdyksiä. 6) Miten vartioit vaarallista vastustajaa, jolla ei ole kiekkoa? - Laitamiehenhän on pidettävä miehensä itsensä ja laidan välissä, mutta keskushyökkääjällä ei ole tällaista pakkoa. Keskushyökkääjän on sovitettava pelinsä ti- lanteen mukaan, koska hänen pidettäväkseen ei juuri aseteta ketään. Jos vastustaja kuitenkin esimerkiksi arvelee, että puolustus ja vain puolustus ottaa hänet, on vastustajat saatava ajattelemaan muuta. 7) Maalin takaa tulevat syötöt? - Niiden on oltava tarkkoja jotta laukaus olisi yl- lättävä ja nopea. Rannelaukaus tai lyöntinäpäys on tässä mielessä sopiva, mutta kaikkea on harjoiteltava ja taas harjoiteltava. 8) Onko parempi viedä kiekko maalille saakka kuin ampua kauempaa mahdollisen palautuskiekon tai uuden laukauksen toivossa? Itse ammun mielelläni 5-6 metrin päästä. Joskus kuitenkin kannattaa viedä kiekko aivan luukulle maali- vahdista riippuen. Hyvä hyökkääjä pystyy tekemään maalin kummallakin tavalla eikä tee samaa temppua jatkuvasti, sillä vastustaja oppii pian tuntemaan sen - myös maalivahti. Maalivahtien pelitapaa on tutkit- tava - heillä kaikilla on heikkoutensa, ja sovellettava laukaukset heikkouksien mukaan. Ellei heikkoa kohtaa tunnu olevan on ammuttava tilanteen mukaan.

178

179