Jääkiekkokirja 1967 - 1968

Erkki Saarinen on edustanut maatamme kolmessa jää- kiekkomaaottelussa ja voittanut Suomen mestaruuden kol- me kertaa. Saarisen jääkiekkoura: Aloitti luistelun ·6-vuotiaana ja jääkiekkoilun 1928. Hänet komennettiin ruotsalaisen ·valmenta,jan Kurt EnvalIin pitämäär; jääkiekk?,ha~"j~.itukseen. olle~saan asevel- vollisuuttaan suonttamassa Ja silta se alkoI. iHan on pelan- nut maalivahtia lukuunottamatta kaikilla pelipaikoiJla, aluksi hyökkääjänä ja sittemmin puolustajana. Ensimmäi- nen jääkiekko-ottelu 1929. Maaottelut: 1933 Ruotsi 1-11, 1937 Viro 2- 1, 1941 Ruotsi 0-11. Mestaruussar;a: 1929 HJK Suomen mestaruus, 1931 HJK II sija, 1932 HJK Suomen mestaxuus, 1933 HJK II sija, 1934 IV sija, 1935 HJK.. SUOllllen mestaru~s, 1936 HJK III sija, 1937 HJK III.~lJa, 1938 HJK 1 sqa, 1939 HJK II sija, 1941 HJK II sIJa. Jääkiekkoilua pidetään nopeirn~~na ja ~~viffi'pana .io~k­ kueurheiluna. Itävallan Jääkiekkollltto ··VYSI mnsbruckllalsta tohtori Ernst Raasia suorittamaan Wienin M1M-kisoissa lääketieteellisiä tutkimuksia ja hän mainitsee raportissaan mm. seuraavaa: Tääkiekkoilija luistelee tunnin kestävän ottelun aik,!-.na 1O~12 km ja kuluttaa saman määrän kuin 15 km:n hllh- täjä eli 1000 kaloria. Keskimääräine? sydäIt;en lyönti- määrä vaihdot mukaan laskettuna olI 165/mm. Hapen tarve on 2 2 litraa minuutissa ia tämän saadakseen pelaa- jan on he~gitettävä . 40 li~raa mi?uutissa.. Mai!1ittakooI?-' että lepotilassa ruumis tarvitsee vam 5-7 lItraa Ilmaa mI- nuutissa. Pelaaja hikoilee ottelun ai~ana 800-1.?00 .~ffi:3 joten on välttämätöntä tuoda tauon aikana nestetta. HikOJ- lu on ihmisen elimistönlämmönsäätäjänä erittäin merkityk- sellinen. Jos ei hien avulla nvstyttäisi al~ntan:aan län:Lp~~ nousisi se 50 o :een, koska työskentelevä IIhakslsto kehIttaa 1200 kaloria. 70 Ofo LOUKKAANTUMISISTA JOHTUU SÄÄNTÖJEN VASTAISESTA PELISTÄ

. Urh~ilulääk~reid~n ehdoton mielipide oli, että päänsuo- J~}o~se.t Ja .maalIvahtlen kasvonsuojukset olisi saatava pakol- hsiksl kalki~~ajääkiekk~-otteluissa. MM-kisojen 66 otte- lussa .. ~.o~e!tun 112 sepalsta . loukkaantumista, jotka vaati- vat laäkarm puuttumista aSiaan. 35 Olo loukkaantumisista kdhdistui päähän ja 65 Cfo muualle. Tavallisimmat louk- kaan~umisk~hteet ol!vat pään lisäksija'lat, rintakelhä, pol- vet Ja Ihartlat. Useimmat päähän tulleet vammat olivat pieniä avohaavoja. 70 Olo loukkaantumisista oli aiheutunut sääntöjenvastaisesta pelistä. Kiekko oli loukkaantumisen aiheuttaja 18 "/o:ssa ja vain 12 Olo loukkaantumisista oli sattunut ilman vastustajan 'myötävaikutusta'. SUOMEN' JÄÄKIEKKOLIITON KUNNIAJÄSENET N:o 1. Kauko Karvonen, dipLinsinööri , Helsinki N:o 2. Anton Johansson, Ruotsin Jääkiekkoliiton puh.j . N:o 3. Otto Wuorio, teolEsuusneuvos, Helsinki N :o 4. Harald Roos, pääjohtaja, Helsinki N:o 5. Paavo Honkajuuri, pää.johtaja, Helsinki 1. Walter Jakobsson Helsinki, 2. Yrjö Salminen Tam- pere, 3. Kauko Karvonen Helsinki, 4. Aaro Kivilinna Hel- sinki, 5. Niilo Tammisalo Helsinki, 6. Erkki Saarinen Hel- sinki, 7. Risto Lindroos Tam'Pere, 8. Martti Tiitola Valkea- koski, 9. Anton Johansson Ruotsi, 10. Viking Harbom Ruot- si, 11. Otto Wuorio Helsinki, 12. Eric Björklund Ruotsi, 13. Fritz Kraatz Sveitsi, 14. Yrjö Rahkamo Helsinki, 15. Juho Kyllönen Helsinki, 16. Hannes Vartama Helsinki, 17. Ilmari Reinikka Helsinki, 18. Harald Roos Helsinki, 19. Johan Narvestad Norja, 20. Helge Berglund Ruotsi, 21. Raymond Gafner Svei,tsi, 22. Knut Tönsberg Tanska, 23. Ed Sandblom Kanada, 24. Väinö Kuikka Kanada, 25. A. R. M. Ritari Kanada, 26. Lauri Tulkku Kanada, 27. Kurt Winsten Turku, 28. Harry Lindblad Tampere, SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON ANSIOMERKKIEN SAAJAT Kultainen ansiomerkki

214

215