Jääkiekkokirja 1970 - 1971

vaan peliin". Kun sääntöihin tehdään niinkin suuria muutoksia kuin viime talvena tapahtui taklausoikeu- den tultua hyväksytyksi koko kentällä, vie oman ai- kansa ennenkuin pelaajat, valmentajat ja erotuomarit löytävät uuden tyylin rajat. Seuraavassa Lennart Jaa- la kartoittaa työkenttäänsä. Maamme jääkiekkoilu kulkee eteenpäin hyvässä myötätuulessa. Taso leviää ja kärki terävöityy jatku- vasti. Erotuomarien on myöskin pysyttävä tämän kehi_ tyksen mukana. Ei riitä, että on erotuomari, pitää olla hyvä erotuomari. Se miten tuomari viheltää, vaikuttaa pelaajiin ja siihen, että jääkiekko tulevaisuudessakin kehittyy oikeassa hengessä. Erotuomareiden toimintaa ja koulutusta valvoo liit- tojohtokunnan alaisena erotuomarivaliokunta (ETV). Se yrittää parhaansa saadakseen aikaan parannusta erotuomareiden työskentelyyn, jonka pitää olla joh- donmukaiseta ja yhtenäistä. Silloin pelaajat ja val- mentajat tietävät ja näkevät, että maan joka kolkassa on sama peruslinja, jonka mukaan vihelletään. Koko kentän taklaussääntö tekee jääkiekosta entistä kovem- man. Kovuus pitääkin sallia, mutta vilppi ja koiruus täytyy saada karsituksi pois niin, että ottelu on rei- lu ja kova. Erotuomarin tehtävä ei ole helppo ja heitä arvostellaan herkästi. Kansainvälisen Jääkiekkoliiton laatima sääntökirja on vielä epäselvä ja vaikeaselkoi- nen ja siten vaikeasti suomennettava. Erotuomareiden taso ei ole maassamme niin heikko kuin monet ajattelevat. Tätä osoittaa paitsi Joe Wirk- kusen mielipide myöskin se, että viime vuosina on kansainvälisten erotuomareidemme kysyntä ulkomail- le ollut suurempi kuin mahdollisuutemme lähettää heitä läheskään kaikkiin pyydettyihin otteluihin. Ero- tuomarimme ovat valmiit ottamaan vastaan kaiken mikä vain kehittää heitä ja parantaa heidän työskente- lyään. Sen olen jo lyhyen koulutusohjaajakauteni ai- kana saanut kokea. Aleksandr Prmenski: OTTELUUN VALMISTAUTU~NEN Moskovan jääkiekkoturnauksen aikana joulukuussa 1969 oli Jääkiekkoliiton koulutusvaliokunnan jäsenellä Teuvo Myyryläisellä tilaisuus keskustella Neuvostolii- ton eturivin valmentajiin kuuluvan Aleksandr Prmens- kin kanssa jääkiekkoilusta ja kaikesta siihen liittyväs- 190

t~. :reuv~ ~:yY~Yläinen esitti Prmenskille 12 kysymys- ta Ja SaI nllhm neuvostolifttolaiselta seuraavat vas- taukset: - 1) Koska alkaa valmistautuminen otteluun? - .~~lme tuntia ennen ottelua. Ruokailu ja sen oi- kea Janestely on hyvin tärkeätä. 2) Koska joukkue saapuu kentälle? - .Tunt~a ennen ottelua, jOlloin tehdään yhdessä 5- 10 mm.. relpast~htinen kävelYlenkki. Pukeutuminen al- kaa no.m 45 mm. ennen ottelun alkua. Voimistellaan 5-7 mm. 3) Milloin joukkueen kOkoonpano ilmoitetaan? - Ottelupäivänä ennen lounasta. 4) Mil~~in on luento ottelusta, mitä se käsittää ja on- ko pelaajilla osuutta luennossa? - .Luento pid~tään 4-5 tuntia ennen ottelun alkua Joka!selle pelaajalle annetaan tehtävä. Pelaajat voivat ?s~lhstua keskusteluun. Valmentaja antaa suuntaviivat ~Olden mukaan pel~aj?t kehittelevät asiaa. Valmenta: Janeuv~sto, kapteemt Ja pelaajat yhdessä muodostavat kOkonaIsuuden. 5) Vaih;Ietaanko pelitYYliä ottelun aikana? t "h" Maajoukkue vaihtaa, eivät muut joukkueet pysty aan. 6) Miten pelaaja keskittyy otteluun? ,,-:- se. on eri'ttäin Yksilöllistä, joten mitään yleis äte- vaa ohjetta en pysty antamaan. p 71 ) ~itä ohjeita annatte välittömästi ennen ottelua pe aaJIlle? - Yritän vahvistaa pelaajien itseluottamusta ei muuta. ' 8) Mitä puhutaan erien välillä? - Huomautan virheistä. Annan suunnan rauhalli- seen k.~.~k~st~l~un. Pelaajat eivät yleensä puhu paljon he lepaavat Ja JUOvat teetä. ' 9) Koska pidetään kritiikki ottelusta? - Jos .ottelu on tänään niin ylihuomenna Hu n~ p~laaJ~t miettivät peliä ja Puhuvat siitä kesk o~.~n­ KISOJen aI~::na kritiikki pidetään 5 tuntia enne~n:e~: r~avaa pella. Tapa ei ole kovin hyvä sillä se sotkee hlehman l<:eskitt:y'm~~tä seuraavaan otteiuun ja pelaajat pu uvat yleensa lukaa. 10) ~o~!rkueen. henkinen valmentautuminen? . -. Tasta on valkea antaa yleispätevää reseptiä. V _ smkm nuoret ovat hyvin erilaisia. On pelaajia, jo::a

191