Jääkiekkokirja 1963 - 1964

MIKSI PILLI SOI?

Voiman suhteen hyväkuntoinen noin 75 kiloa painava jääkiekkoilija saavuttaa edellämainituiSSla liikkeissä seu- raavat huipputulokset: Kyynärkoukistus 60 kg, pysty- punnerrus 65 kg, penkkipunnerrus 90 kg, vatsalihashar- joittelussa 45° laudalla 20 taivutusta 10 kilon paino nis- kan takana vieden pää polviin, kyykyssä 120 kg. LiikkeiUen harjoituksessa voidaan käyttää pyramidi- ohjelmaa esim. seuraavasti: punnerrus 5X70 kg, 4 X 75 kg, 3 X80 kg, 2 X85 kg ja 1 X 90 kg . Tämä on miellyttä- vämpi ja vaihtelevampi kuin esim. harjoitus, jossa nos- tetaan 3 kertaa 5X75 kg. Harjoituksen vaihtelevaisuus on kuitenkin tärkeätä. Harjoitusmenetelmä on yksilöllistä. Eräät urheilijat kehittävät voimiaan parhaiten siten, että käyttävät har- joituksissaan aina huippupainoja, toiset taas nostavat harjoituksissa vain 80- 90 % huippupainosta kertamää- rän ollessa eri liikkeissä viidestäkymmenestä ylöspäin. Joka viides viikko voidaan ottaa erittäin pitkä ja ras- kas harjoitus. Esim. kyykkyliikkeessä nostetaan painoa, joka on 60 % huippupainosta, seuraavasti : 25 nostoa, 3--5 min. tauko, 25 nostoa, 3--5 min. tauko ja 25 nostoa. Kun urheilija on kunnossa hän pystyy suorittamaan tämän harjoituksen suuremmitta vaikeuksitta. 3 kuukauden harjoituksen jälkeen lisätään jääkiek- koilij1an erikoisliikkeet: 1. Vartalon taaksetaivutus päinmakuulta penkin pit- kittäissuunnassa ylävartalo penkin ulkopuolella ja kä- det niskan takana. Liikettä kovenneta,an asettamalla levytanko niskan taakse . 2. Rannetaivutuksia painojen kanssa. Liike suori- tetaan penkillä istuen siten, että kyynärvarret paine- taan tiukasti penkkiin kiinni ja ranteet ovat penkin ulkopuolella kämmenpuoli ylöspäin. 3. Liike suoritetaan yhdellä kädellä (sillä kädellä, joka on mailassa ylempänä) kämmenpuoli alaspäin. Voimanharjoitusta voidaan myös tehostaa suorittamal- la välipäivinä isometristä harjoitusta. Tätä kirjoitet- taessa käyvät mielipiteet vielä isometrisestä harjoi.tuk- sesta kovasti ristiin minkä takia mielestäni harjoitteli- jan on ehdottomasti käännyttävä asiantuntijan puoleen ennen tämänlaatuisen harjoituksen alkamista.

Suomen pääsarjoissa on ottelujen johto uskottu kah- delle erotu~:r.':ar.~I.le , jotka vastaavat sHtä, että pelin kulku on saantoJen mukainen. Tässä vaikeassa tehtä- vässää~. ~e .ovB:t . viime vuosina onnistuneetkin täysin tyydyttavastI. SlItå lankeaa kiitos Jääkiekkoliiton Ero- tuomarivaliokunnan toiminnalle . Kun erotuomari hoi- taa tehtävänsä hyvin, joutuu hän näyttelemään jää- kiekko-otteluissa väkisinkin sivuosaa. Jos pelaaja on tehnyt virheen kentällä ja erotuomari ei tapahtumaa näe, .tai näkee sen väärin ja rankaisee esim. syytöntä pelaajaa, joutuu hän silloin pääosan esittäjäksi ja ylei- son hampaIsiin. Usein tämä arvostelu on väärääkin ja johtuu suuren yleisön sääntöjen tuntemattomuudesta. Jotta tämä puoli erotuomarien arvostelusta saataisiin vähenemään, esitämme tässä lyhyesti eräitä tärkeimpiä kohtia jääkiekkosäännöistä. RANGAISTUKSET ovat tehOkasta peliaikaa ja ja- kaantuvat seuraaviin luokkiin: 1) Pienet rangaistukset 2) Pienet penkkirangaistukset 3) Isot rangaistukset 4) Rangaistukset sopimattomasta käyttäytymisestä 5) Ottelurangaistukset 6) Rangaistuslaukaus Pieni rangaistus tai pieni penkkirangaistus on kar- koitus kentältä 2 minuutiksi tehokasta peliaikaa. Vaih- tomies ei saa mennä kentälle Ulosajetun tilall e. Kun joukkue on lukumääräisesti yhden tai useam- man, pienen tai pienen penkkirangaistuksen johdosta vajaalukuinen ja vastustava joukkue tekee maalin päättyy yhden ja kahdesta kauimmin rangaistustaa~ kärsineen pieni tai pieni penkkirangaistus. Tämä sään- tökohta ei ole voimassa, kun maali tehdään rangaistus- laukauksesta. Molempien joukkueiden yhtä monen pe-

194

195