Jääkiekkokirja 1963 - 1964

,Joe Wirkkunen:

saakka. Heille on varattu viikossa 8 tuntia jääharjoi- tuksia varten kaupungin kolmella tekojääradalla ja sen lisäksi tulevat ottelut. Pelikausi kestää kuten Kana- dassa yleensä 6 kuukautta. Intiaanijoukkueet ovat pelanneet hyvällä menestyksellä ympäristön pikkupaik- kakuntien joukkueita vastaan. Intiaanipoikien vanhemmat ovat hyvin pitäneet lupauksensa rahallisesti Mr Simonille, mutta valitetta- vasti hän on saanut vain yhden uuden apulaisen koko kahdeksan vuoden aikana. Hän teroittaa itse kaikkien poikien luistimet, ostaa mailat, kiekot ym. varusteet, tilaa harjoitus- ja otteluajat, rekisteröi pelaajat ja vielä lisäksi kuljettaakin pääasiallisesti pojat peli paikoille. .Hän ei saa mitään palkkaa työstään, mutta saa tyydy- tyksen nähdessään poikiensa nimet urheilusivuilla eikä lehtien palstoilla ilkitöistä kirjoitettaessa. Millaisia ovat sitten intiaanipojat jääkiekkoradalla ? He eivät näytä tunteitaan. Tulipa voitto tai tappio ei heidän ilmeensä muutu vähääkään. Sivusta katsoja saa sen käsityksen kuin ottelun tulos olisi heille vain sivu- seikka. Luistelijoina he ovat valkoisten veroisia, mutta kestävyys on heillä erittäin hyvä. Usein he voittavatkin ottelunsa viime minuuteilla juuri tämän takia. Ehkä tämä johtuu heidän elin tavoistaan. Intiaanipojat ovat myös hyvin han'oin sairaita. Viime talvena pahan influenssaepidemian aikana saattoi puoletkin joukkuei- den pelaajista olla sairas listalla, mutta intiaanijouk- kueet olivat aina täysilukuisina paikalla. Lisäksi heillä on hyvä joukkuehenki ja he kuuntelevat valmentajaansa tarkasti ja muistavat myös jäällä mitä heille on puku- suojassa ennen ottelun alkua sanottu. Mr Simon lähetti terveisensä kaikille suomalaisille jääkiekkoilijoille. Hyvä luistelutaito ja kiekon käsittely ovat suuria avuja pelaajalle, mutta JOUkkueen on omat- tava myös hyvä yhteishenki ja voitonhalu. Ilman niitä joukkue vain harvoin ja poikkeustapauksessa voi voittaa mestaruuksia.

NÄIN OPETAN TAKTIIKKAA

Suomen Jääkiekkoliiton päävalmentaja Viljo ' Wirk- kunen on jälleen saapunut maahamme Kanadasta jat- kamaan suuriarvoista työ- tään jääkiekkoilumme nos- tamiseksi. Joe on maassam- me jo viidettä kertaa ja on oppinut tuntemaan hyvin kiekkoilumme, sen hyvät ja huonot puolet, pelaajama- teriaalimme ja sille parhai- ten soveltuvat pelitavat. Joe luovuttaa nyt tietonsa maamme koko valmentaja- kunnan ja kaikkien pelaajien käyttöön. Pelikauden 1963-64... ,:Jkuun mennessä ilmestyy hänen kirjoitta- mansa Jaaklekko-opas Suomen Jääkiekkolii ton kustan- tamana "Jääkiekkotaito" nimisenä. Seuraavassa Joe ,Virkkunen selostaa taktiikan opettamista. Enne.nkuin taktiikkaa edes aloitetaan opettaa Jaa- k:ekkoJoukkueelle on valmentajan varmistauduttava 'liitä, että joukkue on harjoitellut hyvin jääkiekkoilun perustaitoja ja -tilanteita ja myös osaa ne. Jääkiekkoilu on nykyään niin nopeavauhtista, että ellei joukkue osaa luistella hyvin, ei se myöskään pysty omaksumaan minkäänlaista taktiikkaa. Joukkue on samalla selvästi epäedullisessa asemassa ellei se ole ha,rjaantunut huip- puvauhdissaan syöttämään ja ampumaan sellaisiin paik- koihin, joissa voidaan vastaanottaa syöttöjä, antaa niitä ja .tehdä maaleja. Lisäksi vaaditaan estoja vastustajan hyokkayksen katkaisemiseksi ja mailankäsittelytaitoa oman hyökkäyspelin käynnistämiseksi. Edellä olevasta

Teppo Lehvonen

156

157