Jääkiekkokirja 1963 - 1964

huomaamme selvästi miten tärkeätä on näiden perustai- tojen harjoitteleminen että pystyttäisiin luomaan jouk- kue, joka luistelee nopeasti, taklaa lujasti ja kykenee tekemään maaleja heti kun tilaisuus siihen ilmenee. Taktiikan opettaminen ilman perustaitojen harjoittelua on omiaan vain masentamaan sekä valmentajan että pelaajat eikä voi johtaa kunnolliseen joukkuepeliin Sen jälkeen kun joukkue on harjoitellut ja hallitsee perustaidot ja -tilanteet siten, että se tarvittaessa osaa käyttää niitä oikein hyväkseen on se valmis ja halukas innokkaasti oppimaan taktiikkaa ja valmentajalla on kova työ joukkueen hitsaamiseksi Yhtenäiseksi. Jääkiekko-ottelussa vaihtuu kiekko joukkueelta toi- selle tavallisesti joka kahdeskymmenes tai kolmaskym- menes sekunti. Epäonnistuminen oikea-aikaisessa siir- tymisessä puolustuspelistä hyökkäyspeliin aiheuttaa juuri useasti eron voittaneen ja hävinneen joukkueen välillä. On muistettava, että kun joukkueella on kiekko, kaikki hyökkäävät kun kiekko on vastustajalla, kaikki puolustavat. Kuinka taktiikkaa opetetaan Valmentajan on oltava täydellisesti selvillä siitä mitä hän aikoo opettaa. Taktiikasta puhuttaessa on perus- teellinen keskustelu pelaajien kanssa aina avuksi, mutta mikäli valmentaja ei ole täydellisesti selvillä siitä mistä puhuu, saattaa hän keskustelun asemasta joutua anta- maan perusteluja, jotka saattavat pelaajat epätietoi- siksi valmentajan tarkoituksesta. Valmentajan on tunnettava joukkueensa kyvyt ja tyyli, joka parhaiten sille sopii (esim. hitaan joukkueen on pelattava puolustustyylistä peliä - myötäkarvaa - kun taas nopea joukkue soveltuu paremmin avonai- seen pelityyliin ._- vastakarvaa. Ihanteellista on jos joukkue pystyy pelaamaan molempia tyylejä aina ti- lanteen vaatimusten mukaisesti. Varmistuttuaan tyylistä, joka parhaiten sopii hänen joukkueelleen on valmentajan annettava ohjeensa pe-

laajille niin selvästi ja perusteellisesti, että jokainen pelaaja on varmasti ymmärtänyt opetuksen. Valmen- taja ei saa opettaa liian parjon yhdellä kerralla ja ope- tuksen on tapahduttava siten, että jokainen uusi aihe on jatkoa edelliseen kunnes hän on saattanut joukkueen peli tyylin siihen pisteeseen, että se käytännössä on vain kaiken hänen ajattelemansa kertausta. Taktiikka on ajateltava siten, että pelin aikana joka tilanteessa jokainen pelaaja tietää a) mitä hänen täytyy tehdä b) mitä hänen kanssapelaajansa tekevät c) mitä vastustaja voi tehdä. Hyvän joukkueen on oltava ajatteleva joukkue, joka m:1 .. joka hetki selvillä miten tilanne kehittyy ja miten Sitä parhaalla tavalla on käytettävä hyväksi. Sen täh- den on valmentajan eri yhteyksissä korostettava kuinka tärkeätä .ajattele~inen aina on, keskusteluissa, harjoi- tuksissa Ja pel1ssa. Jos joukkue ajattelee, pystyy se toi- n:-Imaan kok?~aisuutena eikä joukkona yksilöitä, joilla ei ole yhtenalstä ajatusta siitä, mitä he yrittävät to- teuttaa. Valmentajan on opetuksessaan a) selvitettävä pelaajiUeen tilanne, mitä hän opettaa ja siihen vaikuttavat tekijät b) piirroksin kuvata tilanne taululla c) annettava pelaajien käydä tilanne läpi kentän muotoisella levyllä d) annettava pelaajien soveltaa oppimaansa jäällä valmentajan näyttäessä ja korjatessa virheet. Jäällä tapahtuvassa opetuksessa on hyvä seurata seu- raavaa kaavaa: Jos valmentaja opettaa paikkapeliä puo- lustuksessa on hänen ensin otettava kuusi pelaajaa (maalivahti, kaksi puolustajaa ja kolme hyökkääjää) ja näytettävä heille heidän paikkansa kaikissa anne- t~issa. tilanteissa. Sitten hän lisää "vastustajat" käyt- taen Joukkueensa muita pelaajia, jotka pelaavat ilman mailaa ja asettaa kiekon johonkin paikkaan puolustus- ::.~ueella. Pelaajien on ensin otettava paikkansa ja sen Jalkeen he pelaavat valmentajan vihellyksestä tilan- teen loppuun. Valmentaja valvoo ja korjaa virheitä. Lo-

158

159