Jääkiekon sääntökirja 2022 - 2023

JÄÄKIEKON SÄÄNTÖKIRJA - SJL 2022-2023

102

OSA 7 – RAJOITTAVAT RIKKEET

OSA VII – RAJOITTAVAT RIKKEET SÄÄNTÖ 54 KIINNIPITÄMINEN 54.1. KIINNIPITÄMINEN Kaikki pelaajan toimet, joka pidättelevät tai estävät vastustajan etenemistä riippumatta siitä, onko hänellä kiekko hallinnassaan tai ei. PIENI RANGAISTUS Pieni rangaistus tuomitaan pelaajalle, joka pitää kiinni vastustajasta käsillä, käsivarsilla tai jaloilla. Pelaajan sallitaan käyttää käsivarsiaan voimaliikkeenä blokaten vastustajaa sillä edellytyksellä, että hänellä on vartaloasema tilanteessa eikä hän käytä käsiään millään tavoin vastustajan kiinnipitämiseen. Pelaajan ei sallita pitää kiinni vastustajan mailasta. Pieni rangaistus tuomitaan pelaajalle, joka pitää kiinni vastustajan mailasta (tuomitaan ja kuulutetaan ”vastustajan mailasta kiinnipitäminen”). Pelaajan sallitaan suojata itseään puolustautumalla vastustajan mailaa vastaan. Pelaajan täytyy välittömästi päästää irti vastustajan mailasta ja sallia vastustajan jatkaa normaalia pelaamista. RANGAISTUSLAUKAUS Kun puolueettomalla tai hyökkäysalueella olevaa kiekkoa hallitsevaa pelaajaa (tai pelaajaa, joka olisi voinut saada kiekon haltuunsa ja hallintaansa), jolla ei ole muita vastustajia ohitettavanaan kuin maalivahti, rikotaan takaapäin ja täten estetään kohtuullinen maalintekotilanne, tuomitaan rangaistuslaukaus ei rikkoneelle joukkueelle. Kuitenkaan päätuomarin ei pidä katkaista peliä ennen kuin hyökkäävä joukkue on menettänyt kiekon hallinnan puolustavalle joukkueelle. Tämän säännön tarkoituksena on palauttaa rikotulle joukkueelle kohtuullinen maalintekomahdollisuus, jonka se menetti rikkeen myötä. Jos kuitenkin rikottu pelaaja pystyy palauttamaan ja saamaan kohtuullisen maalintekotilanteen (tai kanssapelaaja pystyy luomaan kohtuullisen maalintekotilanteen) ei rangaistuslaukausta tuomita, vaan rikkeen mukainen rangaistus ilmoitetaan ja tuomitaan, jos tilanteesta ei synny maalia. Kiekon hallinnalla tarkoitetaan kiekon liikuttamisesta mailalla, käsin tai jalkaterällä/jalan alaosalla. Jotta rangaistuslaukaus voidaan tuomita takaapäin rikotun pelaajan hyväksi, täytyy seuraavat neljä (4) kriteeriä täyttyä: (I) Rike täytyy tapahtua puolueettomalla alueella tai hyökkäysalueella (toisin sanoen kiekko kuljettavan pelaajan on täytynyt ylittää oma siniviivansa); (II) Rike täytyy tapahtua takaapäin (paitsi, jos läpiajon yhteydessä maalivahti rikkoo edestäpäin); (III) Kiekkoa hallussa pitävältä ja hallitsevalta pelaajalta (tai pelaajalta, joka selvästi olisi saanut kiekon haltuunsa ja hallintaansa) estetään kohtuullinen maalintekotilanne. Se, että pelaaja onnistuu laukaisemaan, ei automaattisesti poista tältä tilanteelta rangaistuslaukauksen perusteita. Jos rike tapahtui takaapäin ja pelaajalta riistettiin rikkeellä parempi kohtuullinen maalintekomahdollisuus, silloin rangaistuslaukaus pitäisi edelleen tuomita; (IV) Kiekkoa hallussa pitävällä ja hallitsevalla pelaajalla (tai pelaajalla, joka selvästi olisi saanut kiekon haltuunsa ja hallintaansa) ei saa olla yhtään vastustajaa itsensä ja maalivahdin välissä. Jos päätuomarin mielestä pelaaja osuu ensin kiekkoon ja sen jälkeen kaataa vastustajan, rangaistuslaukausta ei tuomita, mutta pieni rangaistus kampituksesta tuomitaan. On huomattava, että jos hyökkäävä pelaaja onnistuu pääsemään maalivahdin ohitse eikä hänellä ole yhtään puolustavan joukkueen pelaajaa itsensä ja vartioimattoman maalin välissä, ja maalivahti tai joku muu 54.2. 54.3.

© Suomen Jääkiekkoliitto & IIHF