Jääkiekon sääntökirja 2022 - 2023

JÄÄKIEKON SÄÄNTÖKIRJA - SJL 2022-2023

OSA 7 – RAJOITTAVAT RIKKEET

107

57.2. PIENI RANGAISTUS Päätuomarin pitää oman harkintansa mukaan tuomita teon vakavuuden perusteella pieni rangaistus pelaajalle, joka asettaa/asemoi mailaansa tai mitään vartalonsa osaa siten, että se aiheuttaa vastustajan kompastumisen tai kaatumisen. ISO RANGAISTUS + PELIRANGAISTUS Päätuomari voi oman harkintansa mukaan tuomita ison rangaistuksen ja pelirangaistuksen pelaajalle, joka syyllistyy vastustajan kampittamiseen, ja joka piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa siten, että päätuomarin harkinnan mukaan tällaista pelaajaa ei riittävästi rangaista tuomitsemalla pieni rangaistus. OTTELURANGAISTUS Päätuomari voi oman harkintansa mukaan tuomita ottelurangaistuksen pelaajalle, jos päätuomarin tulkinnan mukaan pelaaja todennäköisesti vahingoitti vastustajaa kampittamalla. Huomautus: Jos päätuomari luokittelee tehdyn rikkeen vakavaksi ja ankaraksi käytetyn voiman, väkivallan ja piittaamattoman vaarantamisen perusteella, hänen pitää tuomita ottelurangaistus. Tämän tulkinnan pohjalta voidaan tuomita ottelurangaistus, vaikka rike ei aiheuttaisi loukkaantumista. RANGAISTUSLAUKAUS Kun puolueettomalla tai hyökkäysalueella olevaa kiekkoa hallitsevaa pelaajaa (tai sitä pelaajaa, joka olisi voinut saada kiekon haltuunsa ja hallintaansa), jolla ei ole muita vastustajia ohitettavaan kuin maalivahti, kampitetaan tai muutoin rikotaan takaapäin ja täten estetään kohtuullinen maalintekotilanne, tuomitaan rangaistuslaukaus ei-rikkoneelle joukkueelle. Kuitenkaan päätuomarin ei pidä katkaista peliä ennen kuin hyökkäävä joukkue on menettänyt kiekon hallinnan puolustavalle joukkueelle. Tämän säännön tarkoituksena on palauttaa rikotulle joukkueelle kohtuullinen maalintekomahdollisuus, jonka sen menetti rikkeen myötä. Jos kuitenkin rikottu pelaaja pystyy palauttamaan ja saamaan kohtuullisen maalintekotilanteen (tai kanssapelaaja pystyy luomaan kohtuullisen maalintekotilanteen) ei rangaistuslaukausta tuomita, vaan rikkeen mukainen rangaistus ilmoitetaan ja tuomitaan, jos tilanteesta ei synny maalia. Kiekon hallinnalla tarkoitetaan kiekon liikuttamisesta mailalla, käsin tai jalkaterällä/jalan alaosalla. Jotta rangaistuslaukaus voidaan tuomita takaapäin rikotulle pelaajalle, täytyy seuraavat neljä (4) kriteeriä täyttyä: (I) Rike täytyy tapahtua puolueettomalla alueella tai hyökkäysalueella (toisin sanoen kiekkoa kuljettavan pelaajan on täytynyt ylittää oma siniviivansa); (II) Rike täytyy tapahtua takaapäin (paitsi, jos läpiajon yhteydessä maalivahti rikkoo edestäpäin); (III) Kiekkoa hallussa pitävältä ja hallitsevalta pelaajalta (tai pelaajalta, joka selvästi olisi saanut kiekon haltuunsa ja hallintaansa) estetään kohtuullinen maalintekotilanne. Se tosiseikka, että pelaaja onnistuu laukaisemaan, ei automaattisesti poista tältä tilanteelta rangaistuslaukauksen perusteita. Jos rike tapahtui takaapäin ja pelaajalta riistettiin rikkeellä parempi kohtuullinen maalintekomahdollisuus, silloin rangaistuslaukaus pitäisi edelleen tuomita; (IV) Kiekkoa hallussa pitävällä ja hallitsevalla pelaajalla (tai pelaajalla, joka selvästi olisi saanut kiekon haltuunsa ja hallintaansa) ei saa olla yhtään vastustajaa itsensä ja maalivahdin välissä. Jos päätuomarin mielestä pelaaja osuu ensin kiekkoon ja sen jälkeen kaataa vastustajan, rangaistuslaukausta ei tuomita, mutta pieni rangaistus kampituksesta tuomitaan. 57.3. 57.4. 57.6.

© Suomen Jääkiekkoliitto & IIHF