Jääkiekon sääntökirja 2022 - 2023

JÄÄKIEKON SÄÄNTÖKIRJA - SJL 2022-2023

OSA 10 – PELIN VIRTAUS

139

78.4. MAALINTEKO Maali syntyy, kun hyökkäävän joukkueen pelaaja on mailallaan pelannut kiekon maalin etupuolelta maaliin maalipylväiden välistä ja yläriman alapuolelta kokonaan yli punaisen maaliviivan, joka on maalitolppien halkaisijan levyinen ja piirretty tolpasta tolppaan, ja maalikehikko on oikealla paikallaan. Maalikehikon katsotaan olevan oikealla paikallaan, kun vähintään osa kummastakin joustopiikistä on tolpan sisällä. Joustopiikit voivat olla taipuneet, mutta niin kauan, kun ainakin osa joustavasta piikistä on vielä jääreiässä ja maalipylväässä, maalikehyksen katsotaan olevan paikallaan. Maalikehikko voi olla noussut ylöspäin jonkin verran toisesta (tai molemmista) tolpasta, mutta niin kauan, kun joustopiikki on vielä kontaktissa jääreikään ja tolppaan, maalikehikon ei katsota olevan pois paikaltaan. Maali syntyy, jos puolustavan joukkueen pelaaja laukaisee kiekon omaan maaliin. Maalintekijäksi merkitään hyökkäävän joukkueen pelaaja, joka viimeksi koski kiekkoa, mutta syöttäjää ei nimetä. Maali syntyy, jos puolustavan joukkueen pelaaja jollain muulla tavoin pelaa kiekon omaan maaliin. Maalintekijäksi merkitään hyökkäävän joukkueen pelaaja, joka viimeksi koski kiekkoa, ja syöttäjiä voidaan nimetä. Jos kiekko kimpoaa jollain tavoin hyökkäävän pelaajan luistimesta tai vartalosta maaliin, maali hyväksytään. Hyökkäävän joukkueen pelaaja, josta kiekko kimpoaa, nimetään maalintekijäksi. Jos pelaaja sääntöjen mukaisesti pelaa kiekon vastajoukkueen maalialueelle ja kiekko on vapaana ja toisen hyökkäävän joukkueen pelaajan pelattavissa, tilanteesta tehty maali on sääntöjen mukainen. MAALI HYLÄTÄÄN Sääntöjenvastaiset maalit hylkää päätuomari ja kuuluttaja kuuluttaa asiaankuuluvan kuulutuksen seuraavilla syillä: (I) Kun hyökkäävä pelaaja on, ohjannut kiekon jollain vartalonsa osalla (pois lukien luistimet) maaliin, lyönyt kiekon kädellään tai heittänyt kiekon maaliin, muutoin kuin mailallaan ja jos tämä on tehty tahallisesti (tarkoituksellisesti), tuomariston päätös on EI MAALI. Maalia ei voi syntyä, jos hyökkäävä pelaaja on tarkoituksellisesti lyönyt kiekon jollain vartalonsa osalla maaliin → Sääntö 78.4 (Maalinteko) (II) Kun kiekko on potkaistu käyttäen havaittavissa olevaa potkuliikettä → Sääntö 49.2 (Potkaiseminen / Maalit) (III) Kun kiekko on kimmonnut tuomarista suoraan maaliin → Sääntö 85.4 (Kiekko koskettaa tuomaria) (IV) Kun maali on syntynyt ja pelaaja oli jäällä sääntöjen vastaisesti → Sääntö 68.5 (Maali hylätään) (V) Kun hyökkäävä pelaaja on estänyt maalivahtia maalialueella → Sääntö 69.1 (Maalivahdin estäminen) (VI) Kun kiekko on mennyt maaliin osuttuaan hyökkääjäpelaajan mailaan yläriman yläpuolella. Kiekon osumakohta mailaan on määräävä tekijä → Sääntö 80.3 (Maali hylätään) . (VII) Kun videotarkistuksessa vahvistetaan maalin syntyneen kentän toisessa päädyssä, muut samassa pelitilanteessa toiseen päätyyn tehdyt maalit hylätään → Sääntö 37.2 (Videotarkistus) . (VIII) Kun linjatuomari raportoi päätuomarille maalin tehneen joukkueen kaksinkertaisen pienen rangaistuksen korkeasta mailasta, ison rangaistuksen tai ottelurangaistuksen, maali täytyy hylätä ja 78.5.

asianmukainen rangaistus tuomita → Sääntö 32.4 (Raportointi päätuomarille) . (IX) Kun maalivahti on torjunnan jälkeen työnnetty maaliin yhdessä kiekon kanssa → Sääntö 69.7 (Paluukiekko ja irtokiekko) .

© Suomen Jääkiekkoliitto & IIHF