Jääkiekon sääntökirja 2022 - 2023

JÄÄKIEKON SÄÄNTÖKIRJA - SJL 2022-2023

62

OSA 4 – RANGAISTUSLAJIT

20.6. VIDEOTARKISTUS – ISOT RANGAISTUKSET Päätuomarin tulee aina tarkistaa videolta tilanne, josta tuomitaan iso rangaistus (muusta syystä kuin tappelusta), jotta alkuperäinen jäällä tuomittu rangaistus varmennetaan (tai muutetaan). Tällaiset tarkistukset suorittavat yksinomaan jäällä olevat päätuomari(t) muuta tuomaristoa konsultoiden, käyttäen määrättyä ja annettua teknologiaa (esimerkiksi kannettava tabletti, televisio- tai tietokonemonitori). → Sääntö 38.5 (Tarkistamisprosessi) Videotuomariston ja jäällä olevan tuomariston välinen kommunikointi rajataan kyseisen videotuomarin ja päätuomarin väliseksi, jotta varmistetaan päätuomarin saavan kaiken videomateriaalin, mitä päätuomari saattaa pyytää, kuten myös kaikki tarkoituksenmukaiset kuvakulmat, jotta rangaistustuomion tarkistaminen on mahdollista. Tilanteessa ei saa olla muuta kontaktia tai konsultaatiota kuin jäällä olevan tuomariston ja videotuomariston välillä. Päätuomarilla on ainoastaan seuraavat vaihtoehdot oman tuomionsa videotarkistuksessa: (I) vahvistaa alkuperäinen rangaistus (iso rangaistus); tai (II) tuomita samasta syystä pienempi/vähäisempi rangaistus. (III) Jos ottelurangaistus on ainoa mahdollinen rangaistus tarkistettavasta teosta, voi pienemmän/vähäisemmän rangaistuksen tuomita myös eri syyllä. (IV) Potkaiseminen ja päällä puskeminen voidaan myös kumota. Huomautus: Tämä sääntö on voimassa vain Mestiksen ja U20-SM sarjojen otteluissa, joissa on mahdollista saada kuva tuomarin ratkaistavaksi. RAPORTIT Päätuomarin täytyy välittömästi ottelun jälkeen raportoida asiaankuuluvalle elimelle kaikki tuomitut isot rangaistukset ja niihin liittyvät olosuhteet. 20.7. Ottelurangaistus tuomitaan mille tahansa pelaajalle, joka tekee fyysisen rikkeen, ja joka piittaamattomasti vaarantaa rikottua pelaajan siten, että päätuomarin harkinnan mukaan riittävä rangaistus ei olisi iso rangaistus ja pelirangaistus. Tällaisen piittaamattoman vaarantamisen perusteena ovat rikkeen vakavuus, kontaktin vakavuus, väkivallan aste ja teon yleinen moitittavuus. Vastustajan loukkaantuminen tai yritys tarkoituksellisesti vahingoittaa vastustajaa eivät automaattisesti aiheuta ottelurangaistuksen tuomitsemista, mutta niitä voidaan hyödyntää päätettäessä, oliko piittaamaton vaarantaminen riittävän vakava, jotta perusteet ottelurangaistuksen tuomitsemiksi täyttyvät. Eri fyysisten rikkeiden kohdalla sääntökohdat voivat tarjota ehtoja ja lisäperusteita. Ottelurangaistuksesta pelaaja poistetaan jäältä ottelun loppuajaksi ja rangaistun pelaajan on välittömästi poistuttava pukuhuoneeseen. Huomautus: SJL sarjoissa on sarjakohtaisia rajoituksia ottelurangaistusten tuomitsemiselle. SÄÄNTÖ 21 OTTELURANGAISTUKSET 21.1. OTTELURANGAISTUS

© Suomen Jääkiekkoliitto & IIHF