Jääkiekon sääntökirja 2022 - 2023

JÄÄKIEKON SÄÄNTÖKIRJA - SJL 2022-2023

OSA 4 – RANGAISTUSLAJIT

67

24.7. AJANOTTO Jos rike, johon rangaistuslaukauksen tuomitseminen perustuu, tapahtuu todellisen peliajan aikana, tuomitaan rangaistuslaukaus ja se suoritetaan välittömästi normaaliin tapaan, vaikka viivettä olisi syntynyt päätuomarin hyödyntäessä siirrettyä rangaistusvihellystä antaen pelin jatkua, kunnes hyökkäävä joukkue on menettänyt kiekon puolustavalle joukkueelle, mikä takia kyseisen erän peliaika on saattanut loppua. Rangaistuslaukauksen suoritukseen tarvittavaa aikaa ei sisällytetä varsinaiseen peliaikaan tai jatkoaikaan. RIKKEET On neljä (4) erityisehtoa, joiden täytyy täyttyä, jotta päätuomari voi tuomita rangaistuslaukauksen, kun pelaajaa rikotaan takaapäin. Ne ovat: (I) Rike täytyy tapahtua puolueettomalla alueella tai hyökkäysalueella (toisin sanoen kiekollisen pelaajan on oltava ylittänyt oma siniviivansa). (II) Rike täytyy tehdä takaapäin (paitsi, jos maalivahti rikkoo läpiajossa edestäpäin). (III) Kiekkoa hallussa pitävältä ja hallitsevalta pelaajalta (tai päätuomarin mielestä pelaajalta, joka olisi selvästi saanut kiekon haltuunsa ja hallintaansa) riistetään kohtuullinen maalintekotilanne. (Se tosiasia, että pelaaja onnistuu laukaisemaan, ei automaattisesti poista tältä tilanteelta rangaistuslaukauksen tuomitsemisen edellytyksiä.) Jos rike tehdään takaapäin ja pelaajalta riistetään rikkeellä kohtuullinen maalintekotilanne, tuomitaan rangaistuslaukaus. (IV) Kiekkoa hallussa pitävällä ja hallitsevalla pelaajalla tai päätuomarin mielestä pelaajalla, joka olisi selvästi saanut kiekon haltuunsa ja hallintaansa, ei saa olla vastustajaa itsensä ja maalivahdin välillä. Luettelo rikkeistä, joista voidaan tuomita rangaistuslaukaus – katso yksittäisistä sääntökohdista täydelliset kuvaukset. → Lisätietoja: Liite IV – Taulukoiden yleiskatsaus – Taulukko 11. 24.8.

SÄÄNTÖ 25 TUOMITUT MAALIT 25.1. TUOMITTU MAALI

Hyökkäävän joukkueen hyväksi voidaan tuomita maali, kun vastajoukkue on ottanut maalivahtinsa pois jäältä, ja hyökkäävän joukkueen pelaajalla on kiekko hallussa ja hallinnassaan (tai hän olisi selvästi saanut kiekon haltuunsa ja hallintaansa), ja pelaaja on puolueettomalla alueella tai hyökkäysalueella, eikä pelaajalla ole puolustavan joukkueen pelaajaa itsensä ja vastustajan maalin välillä, ja kun vastustaja estää

maalinteon rikkomalla häntä sääntöjen vastaisesti. → Sääntö 25.3 (Rikkeet – maalivahti pois jäältä)

25.2. RIKKEET – KUN MAALIVAHTI ON JÄÄLLÄ Maali tuomitaan, kun välittömän maalintekomahdollisuuden omaavaa hyökkäävää pelaajaa estetään tekemästä maalia, siten että puolustava pelaaja tai maalivahti siirtää maalitolpan paikaltaan joko tarkoituksellisesti tai vahingossa, ja lisäksi täytyy määrittää, että kiekko olisi mennyt maaliin normaalilla paikallaan olleiden maalitolppien välistä. → Sääntö 63.7 (Tuomitut maalit)

© Suomen Jääkiekkoliitto & IIHF