Jääkiekon sääntökirja 2022 - 2023

JÄÄKIEKON SÄÄNTÖKIRJA - SJL 2022-2023

96

OSA 6 – FYYSISET RIKKEET

SÄÄNTÖ 48 SÄÄNTÖJENVASTAINEN TAKLAUS PÄÄHÄN TAI NISKAAN/KAULAAN 48.1. SÄÄNTÖJENVASTAINEN TAKLAUS PÄÄHÄN TAI NISKAAN/KAULAAN Ei ole olemassa puhdasta taklausta päähän tai niskaan/kaulaan. Taklaavan pelaajan täytyy välttää osumasta vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan. Taklaus, jonka tuloksena on kontakti vastustajan päähän, ja jossa isku kohdistuu valtaosin päähän, ja joka olisi vältettävissä, ei ole sallittu. Tämä sääntö syrjäyttää kaikki vastaavat pään ja niskan/kaulan alueelle kohdistuvat teot. Kun pelaaja luistelee pää ylhäällä, riippumatta siitä, onko hänellä kiekko hallussa ja voiko hän kohtuudella olettaa lähestyvää kontaktia, vastustajalla ei ole oikeutta taklata häntä päähän tai niskaan/kaulaan. Mikäli taklaavalla pelaajalla ei ole mahdollisuutta reagoida taklattavan pelaajan äkilliseen aseman muutokseen juuri ennen taklausta ja vaikka taklaus osuisikin päähän, ei taklausta rangaista sääntöjenvastaisena taklauksena päähän. Pelaajalle, joka taklaa vastustajaa, tuomitaan rangaistus sääntöjen vastaisesta taklauksesta päähän tai niskaan/kaulaan, jos joku seuraavista kohdista täyttyy/tapahtuu (I) Pelaaja kohdistaa minkälaisen iskun millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan päähän tai niskaan/kaulaan tai iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten käyttäen mitä tahansa ylävartalonsa osaa. (II) Pelaaja ojentaa ja suuntaa minkä tahansa ylävartalonsa kohdan osuakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan. (III) Pelaaja ojentaa kehoansa ylöspäin tai ulospäin ylettyäkseen vastustajaan tai käyttää mitä tahansa ylävartalonsa osaa osuakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan. (IV) Pelaaja hyppää (irrottaa luistimensa jäästä) taklatakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan. Määritettäessä oliko kontakti vastustajan päähän vältettävissä, pitää seuraavat taklaukseen liittyvät olosuhteet ottaa huomioon: (V) Yrittikö pelaaja taklata normaalissa peliasennossa vastustajan vartaloon eikä pää tullut kontaktin kohteeksi taklauksen huonon ajoituksen, huonon lähestymiskulman tai tarpeettoman vartalon ylöspäin tai ulospäin suuntaamisen takia. Kohdistuiko suurin osa iskun voimasta ensin vartaloon ja liukuiko kontakti sitten /sen jälkeen päähän tai niskaan/kaulaan. (VI) Asettiko taklattava itsensä haavoittuvaan asemaan ottaen asennon, joka altisti pään muutoin normaalin vartalotaklauksen kohteeksi. (VII) Muuttiko taklattava olennaisesti vartaloasemaansa tai päänsä asemaa välittömästi ennen taklausta tai samanaikaisesti sen kanssa, mikä merkittävästi vaikutti pääkontaktin syntymiseen. PIENI RANGAISTUS + KÄYTÖSRANGAISTUS Päätuomarin pitää oman harkintansa mukaan tuomita pieni rangaistus + käytösrangaistus pelaajalle, joka taklaa vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan. ISO RANGAISTUS + PELIRANGAISTUS Päätuomari voi oman harkintansa mukaan tuomita ison rangaistuksen ja pelirangaistuksen pelaajalle, joka päätuomarin tulkinnan mukaan piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa taklaamalla tätä päähän tai niskaan/kaulaan. Tällaisen piittaamattoman vaarantamisen perusteena ovat rikkeen vakavuus, kontaktin vakavuus, väkivallan aste ja teon yleinen moitittavuus. 48.2. 48.3.

© Suomen Jääkiekkoliitto & IIHF

Made with FlippingBook - professional solution for displaying marketing and sales documents online